Kuka muu muka?
Yrittäjän päivää vietetään 26:nnen kerran tänään, 5.9.2023. Suomen liki 300 000 yrityksestä pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä on 93 prosenttia*. Olemme siis pienten yritysten luvattu maa. Pienessä yrityksessä yrittäjän rooli korostuu. Yrittäjä on yrityksensä alkuunpanija, monesti keskeisin toimija, paras osaaja, tärkein myyjä, uuden kehittäjä, kasvun moottori, tulipalojen taklaaja, ja joskus se viimeinen valonsammuttaja. Yrittäjä on myös veronmaksaja, työllistäjä ja yhteiskunnallinen vastuunkantaja. Ihan aiheellista nostaa yrittäjäkin vuosipäivän arvoiseksi.
Yrittäjien niputtaminen saman käsitteen alle on tietenkin hyvin harhaanjohtavaa. Yrittäjiä on moneksi ja joukko vallan kirjavaa. Jollekin yrittäjyys on ainoa tapa toteuttaa itseään, toiselle idean kaupallistamista ja menestyvää liiketoimintaa, joku luo uuden kasvutarinan aina uudelleen, toinen taas tähtää kansainväliseksi vientiyritykseksi, jollekin yrittäjyys on pakkovaihtoehto. Monen menestystarinan vastapainona on ideoiden epäonnistumisia, uupumista, kannattamatonta liiketoimintaa, väsymistä ja väistymistä. Tarinoita on yhtä monta kuin on yrityksiä.
Suomessa yrittäjyyttä on pitkään katsottu todellisuudessa pitkin nenävartta, vaikka vaalipuheissa yrittäjien tärkeyttä korostetaan oikealta nykyään vasemmalle saakka. Työllistymisestä kantavat suurta huolta kaikki. Kummallista kuitenkin, yrittäjyyden kannustaminen ja työllistäminen harvoin kohtaavat samassa virkkeessä. Ja kuitenkin, vain ja ainoastaan menestyvät yritykset, tai sellaisiksi haluavat, työllistävät. Työllistäminen ei ole yritykselle kuitenkaan itseisarvo, vaan seuraus kasvusta, kasvun hakemisesta tai uudistumisen tarpeesta. Siksi ja juuri siksi yrittäjyyden ja yrittäjien merkitys pitäisi olla paljon vahvemmin päättäjien agendalla, väristä välittämättä ja ajasta huolimatta. Kaikki, mikä heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia, valuu väistämättä työllistämisen yhä kapenevaan suppiloon.
Kummallista kuitenkin, yrittäjyyden kannustaminen ja työllistäminen harvoin kohtaavat samassa virkkeessä. Ja kuitenkin, vain ja ainoastaan menestyvät yritykset, tai sellaisiksi haluavat, työllistävät.
Positiivisia signaaleja on silti ilmassa! Yrittäjyys nähdään nyt myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa kiinnostavana ja kiehtovana uravaihtoehtona. Start-up-maailman ympärille rakentunut hehkutus on tuottanut hienosti hedelmää ja esim. pelialan huikeat menestystarinat ovat osaltaan nostaneet yrittäjyyden arvostusta, jos myöskin kateutta, joka ikävä kyllä yrittäjyyden ympärille helposti meillä Suomessa rakentuu.
Kateus on kansantautimme, sanotaan. Jos tästä kansantaudista päästäisiin (tarvitaanko uutta Pohjois-Karjala-projektia?), herättäisiin kenties havaitsemaan, että yrittäjien menestys poikii väistämättä menestystä koko yhteiskuntaamme. Menestyvä yrittäjä maksaa veroja, työllistää ihmisiä ja muita yrityksiä, maksaa alati paisuvaa julkista sektoria ja varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme eloonjäännin. Juhlikaamme siis avoimesti ja iloiten yrittäjyyttä, yrittäjiä ja yrittäjän päivää, sillä yrittäjä on yhteiskuntamme ydin. Cheekin sanoja lainaten: Kuka muu muka?
Juhlikaamme siis avoimesti ja iloiten yrittäjyyttä, yrittäjiä ja yrittäjän päivää!
*Suomen Yrittäjien tilastot.
Kirjoittajana Virpi Europaeus, toinen Pro Growthin perustajista.
PS. Sinä yrittäjä, joka koet eteenpäinmenon sydämenasiaksesi: Tsekaathan meidän pian alkavat yrittäjyyskoulutuksemme – laitetaan yrityksesi yhdessä seuraavalle kasvu-uralle!
